tiistai 3. huhtikuuta 2012

Pesupähkinä-kokeilua

Tilasin viime viikolla Sampsukalta pari palaa merinovillaribbiä, tencel-joustofroteeta (piti saada tietää mitä se oikein on, kun siitä niin vouhkataan) sekä herätteenä pesupähkinöitä.

Sampsukasta sen verran, että varsin hyvät kaupat olivat ja plussana pidän edullisia toimituskuluja: 3,5 € riippumatta tilauksen koosta. Lisäsin ko. puljun myös nettikauppalistoille, jonne melkoisen ripeällä toimituksella ansaitseekin päästä.

Merinovillaribb tuli ostettua kesäisiä, hieman ohuempia villavaippahousuja ajatellen, mutta sen käsiin saatuani en todellakaan tiedä maltanko moista pilvienhattaranpehmeää kangasta moisiin "tuhlata". Tuosta kun tulisi aivan ihania villakypäriä, talvikerrastoja jne. Tosin tietenkin lisääkin sitä kangasta saisi...

Tencel-joustofroteeseen vähän petyin, sillä sen pehmeydestä huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - se oli jotensakin hieman "tuhruisen" ja kuluneen näköistä jo kättelyssä. No kyllähän tuo vaippamateriaaliksi menee, etenkin jos sen imukyky on niin hyvä kuin mainostetaan (1,5 kertainen puuvillaan verrattuna).

Pesupähkinät tipahtivat ostoskoriin ihan puolivahingossa. Olin nimittäin jo muutamia kertoja ajatellut, että niitä olisi kiva kokeilla. Plussana tietenkin ekologisuus ja kemikaalittomuus - ts. luonnonkemikaalisuus. Niistähän liukenee saponiinia.

Ensimmäisenä testasin ihan perusohjeella, eli laitoin muutamia kuorenpuolikkaita vaippapesuun 60 asteeseen. Kun koneen avasi, ensimmäisenä vastaan iski täysi hajuttomuus. En muutenkaan käytä hajustettuja pesuaineita, mutta niistäkin jää raaka-aineiden haju pestyyn pyykkiin. Nyt ei mitään. Pesutulos oli mielestäni verrattavissa nestemäiseen valkaisuainetta sisältämättömään peruspesuaineeseen (esim. Omo Color Sensitive tai Erisan).

Riippuen lähteestä, sanotaan pesupähkinöiden toimivan yli 30 asteisessa pesussa taikka sitten suositellaan alle 60:n pähkinöistä keitetyn "pesuaineen" käyttöä. Päätin siis kokeilla pesunesteen keittoa, jos sillä saisi paremman tehon pesupähkinöistä tavallisessa 40 asteen pesussa.

Eikun vain kourallinen pesupähkinöitä litraan kiehuvaa vettä ja haudutus 10 min, suodatus ja jäähtymisen jälkeen pesuun. Tavallisen kokoiseen koneeseen riittää 3 ruokalusikallista. Tuo neste kuulemma säilyy noin viikon jääkaapissa ennen homehtumista - pitänee ensi kerralla keittää vain puoli litra.

Olen nyt vajaan viikon käyttänyt kaikessa pyykinpesussa tuota pesunestettä, joka tuntuu toimivan ihan hyvin. Ei siis valittamista, mutta ei mitään erityishehkutustakaan. Ainakin peruslikainen pyykki tulee puhtaaksi. Kuivaneimpiin kakkavaippohin jää kenties hieman enemmän väriä kuin aiemmin Erisanilla pestessä, mutta nekin tietenkin haalenevat useammissa pesuissa ja sappisaippuan käytöllä.

Sitten luin jostain, että pesunestettä voi käyttää myös oman kuontalon pesuun. Joo-o, kyllähän sitä voi. Tukka tuntuu oikein kivalta ja ei ole edes sähköinen. Kaikkea rasvaa tuo pesuneste ei kuitenkaan poista. Ymmärränkin nyt siis sen, miksi pesupähkinät soveltuvat erityisen hyvin villalle ja silkille. En siis aio pesupähkinävettä käyttää shampoona vakituisesti, mutta kyllä se paremman puutteessa menettelee. Tietenkin ihmisille, jotka haluavat lähteä luomu-linjalle, niin tuo on varmaan todella hyvä vaihtoehto. Hiusten rasvoittuminenhan on pitkälti shampoon käytön vika alkujaankin; kun pesemme vahvalla pesuaineella päänahkaa suojaavan rasvan pois, niin hiuspohjan on aloitettava rasvan liikatuotanto korjatakseen tilanne. Uskon tähän, sillä meillä asuu 3-vuotias nuori neiti, jonka pää ei ole shampoota nähnytkään ja hiukset ovat puti-puhtaat pelkän vesipesun jälkeen. Myös neidin päänahka on erittäin hyvässä kunnossa.

Tiivistettynä: Suosittelen ainakin kokeilemaan pesupähkinöitä!

Ei kommentteja: