keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Unipussia ja uusia sukulaisia

Olen ollut "pari" päivää hieman normaalia hiljaisempi, eikä uusia käsitöitäkään ole kovin paljoa näinä päivinä syntynyt. Syy on kuitenkin hyvä; haimme kuopuksen kotiin laitokselta ja hän on pitänyt huolen, ettei äiti ehdi kovin kauaa itsekseen kudinten kanssa istuksia...

Jälkikasvun kunniaksi päätin nyt julkaista jo aiemmin valmistuneen (oli mukana myös laitoksella) unipussin. En ole kovin usein Suomen maassa näiden käyttöön törmännyt, taitavat olla enemmänkin Jenkkilässä tapana. Pakko kyllä myöntää, että kyllä sielläkin päin taitavat jotain lastenhoidosta tietää - on nimittäin todella mainio kapistus. Lapsi ei pysty sitä päältään pois potkimaan kuten tavallisen peiton eikä saa sitä myöskään vaikka kuinka huitoisi nousemaan kasvojen yli. Nukkuvaa vauvaa on myös unipussissa näppärä siirtää tämän heräämättä, sillä kylmä ilma ei pääse sisään.

Tämäkin väkerrys on siis tehty ihan omasta päästä, joten julkaisen ohjeen tässä. Pahoittelen hieman huonolaatuista kuvaa, joka on otettu huonossa valossa ja ilman salamaa - mutta kun en halunnut kuopusta herättää salamaa räpsyttelemällä, kun (kerrankin) olin saanut päiväsaikaan pienen hengähdystauon...

Unipussi

Tarvikkeet: Paksua konepestävää villa- tai villasekoitelankaa. Määrästä en tällä kertaa osaa sanoa mitään, sillä tein pussin pienestä loppukerästä lankavarastosta löytynyttä villasekoitelankaa. Pitänee varmaan hankkia se talousvaaka...
Puikot: 5 - 6 pyöröpuikot tai sukkapuikot
Tiheys: 14 s x 22 krs = 10 x 10 cm sileää neuletta

Työ neulotaan suljettuna neuleena.

Luo 68 s. Neulo 2 o, 2n -joustinneuletta 3 cm.
Tee reikäkerros solmittavaa nauhaa varten: neulo jokaisen joustinneuleen 2 n silmukan kohdalla *2 n yhteen, langankierto*.
Jatka 2o, 2n -joustinneuletta kunnes työn pituus on 7 cm.
Jatka neuloen sileää neuletta, kunnes työn pituus on 40 cm.
Aloita pohjan kavennukset:
1. krs: *15 s o, 2 o yhteen*, toista *-* yhteensä 4 kertaa.
2. krs: oikein.
3. krs: *14 s o, 2 o yhteen*, toista *-* yhteensä 4 kertaa.
4. krs: oikein.
Jatka näin vähentäen joka toisella kerroksella 1 s kavennusten välissä, kunnes jäljellä on 12 s. Katkaise lanka ja vedä se jäljellä olevien silmukoiden läpi. Päättele.

Palmikoi kaksinkertaisella langalla haluamasi mittainen solmintanauha ja pujota se reikäkerrokseen. Isommalla lapsella, joka voi leikkiä ja vetää nauhan suuhunsa, ei kannata solmintanauhaa käyttää.

Tämä työ taas jälleen kerran osoittaa sen, että yksinkertainen on kaunista ja ainakin tässä tapauksessa kätevää. Unipussihan on käytännössä vain venytetty jättipipo - sopii siis aloittelijoillekin!

torstai 10. marraskuuta 2011

Pikakaulahuivi ja neuletakki tyttärelle

Ollanpas sitä nyt aktiivisia, kaksi postausta alle 24 tunnissa... Hyvä, hyvä minä!

Tytär sai kuin saikin sitten sen Flora-takin ohjeella tehdyn villaneuletakkinsa. Aloin jo epäilemään, että jäisikö se laatikon pohjalle, kunnes likka on kasvanut siitä ulos, mutta eilen saapuneet napit pelastivat tilanteen. Sain juuri ommeltua päivänkakkarat paikalleen.

Flora-takissa on ohjeen mukaan kaksi erilaista taskua, mutta omasta mielestäni kukkatasku ei ollut erityisen nätti, joten tein oman pääni mukaan kaksi samanlaista lehtitaskua ja laitoin kukat sitten nappeihin. Takki ei ole aivan noin tumma, kuin mitä kuvassa näyttää. Lanka oli kuitenkin tummempaa, kuin mitä tilatessani oletin, mutta olen hyvin tyytyväinen sävyyn silti. Tytärkin pitää kovasti takistaan.

Takin Cascade 220 Heathers -lanka on muutenkin todella ihanaa; hyvin pehmeää ja kutittamatonta 100 % perulaista villaa. Ainoa "vika" siinä on, että se on käsinpestävää. Tosin tapaan muutenkin pesemään kaikki villaneuleet käsin, vaikka kyseessä olisikin superwash-villa. Näin ne kestävät parempina, olen todennut.

Toissapäivänä sain inspiraation neuloa tyttärelle uuden kaulahuivin. Hän kun on jo useaan otteeseen valittanut, että viime vuonna neulomani kaulahuivi (jotain Novitan villasekoitetta) kutittaa eikä hän halua sitä käyttää. Kaivoin siis lankavarastosta ainakin 10 vuotta sitten ostamaani Fleuria (100 % akryyli) ja surffasin kauluri-ideoita netistä. En kuitenkaan löytänyt mitään kivaa kaulurin ohjetta, mutta törmäsin napilla suljetun kolmiokaulahuivin kuvaan. Ikävä kyllä en muista, mistä sen bongasin, mutta päätin soveltaa ideaa omastapäästä-tehtyyn huiviin. Ohje on hyvin yksinkertainen:

Napillinen kolmiokaulahuivi

Mallineule: ainaoikea

Luo 4 s. Neulo krs oikein.
Aloita lisäykset:
1. krs: 1 o, langankierto, neule kerros loppuun oikein.
2. krs: Neulo oikein, kunnes jäljellä 2 s (langankierto + reunasilmukka), neulo langankierto kiertäen (=takareunasta) oikein, 1 o.
3. - 4. krs: Oikein.
Toista kerroksia 1 - 4, kunnes kaulahuivi on riittävän pitkä kierrettäväksi puolitoista kertaa kaulan ympäri.
Neulo 4 kerrosta ainaoikeaa.
Aloita kaventaminen:
1. krs: 1 o, ylivetokavennus (nosta 1 s neulomatta, neulo seuraava s oikein, nosta neulomatta nostettu neulotun silmukan yli), neulo kerros loppuun oikein.
2. - 4. krs: oikein.
Toista kerroksia 1 - 4, kunnes jäljellä on 4 s. Päättele, mutta älä katkaise lankaa.

Virkkaa 7 ketjusilmukkaa (tai sopiva määrä käyttämäsi napin koon mukaan) käyttäen neuloen päätellyn kerroksen viimeistä silmukkaa ensimmäisenä silmukkana ja kiinnitä ketjusilmukkaketju viimeisen kerroksen ensimmäiseen silmukkaan. Päättele ja ompele nappi.



keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Nappikauppoja ja valmiita neuleita

Olen laiska - tunnustan sen ihan suoraan. En jaksa lähteä parin vaivaisen napin vuoksi huristelemaan pitkin ja poikin kyliä lähimpään kangaskauppaan. Tästä syystä minulla onkin pyörinyt pari almost-valmista napitonta työtä nurkissa.

Mikä on ratkaisu tähän pulmaan? No, jos Mohammed ei pääse (tai jaksa lähteä) vuoren luokse, niin tulkoon vuori sitten Mohammedin luokse, eiköstä vain... Siis suunnistin totuttuun tapaan nettiostoksille.

Linkkilistoillani on pyörinyt netti-nappikauppa nimeltä Polinka. Aiemmin en ole kyseistä kauppaa kokeillut, mutta nyt päätin ryhdistäytyä ja tilata tarvitsemani napit keskeneräisiin töihin. Tilasin napit maanantaina, maksoin verkkopankkitunnuksilla heti ja napit kolahtivat postiluukusta tänään. Ei mielestäni huonommin. Tässä kokeilusaaliini:

Päivänkakkara-nappeja oli paketissa 4 kpl pieniä ja 3 kpl suuria. Pienet menevät aiemmin mainostamani tyttären Cascade 220 Heathers -langasta neulotun neuletakin somistukseksi, suuret jäävät odottamaan tulevaa tarvetta. Violetit sydännapit ostin kuopukselle neulotun unipussin kiinnitykseen. Ruskea puunappi puolestaan pääsi jo täyttämään tehtäväänsä neuleliivin kiinnittimenä. Punaiset omput tulivat ylimääräisenä tilaajalahjana(?).

Näillä napeilla siis valmistui nyt jälleen yksi neule, eli lokakuun alussa Titityystä tilaamastani Cascaden Eco-langasta neulottu neuleliivi. Ohje löytyi Ravelrysta nimellä Shalom Cardigan (suora linkki ohjeeseen Ravelryn ulkopuolella tässä). Yksi vyyhti riitti juuri sopivasti tuohon työhön ja tuloskin miellyttää ainakin omaa silmää. Ainoa "vika", jonka langasta löysin, on sen todellinen ekologisuus; värjäämättömänä ja ilmeisesti hyvin vähän muutenkin käsiteltynä, langasta huokuu vielä selvä lampaan haju (tai tuoksu, kuinka sen ottaa). Eipä tuo pahemmin minua haitannut ja pianhan tuollaiset "hajuhaitat" haihtuvat tuuletuksella.

Nyt palaillaan nappiompelun pariin, että saan vielä pari neuletyötä valmiiksi...

torstai 3. marraskuuta 2011

Kukka-myssy ja lehti-kauluri

Neulottu on hurjat määrät, mutta mitään täysin valmista ei ole tullut vähään aikaan. Valmiina on mm. napiton neuletakki tyttärelle, napiton unipussi-haalari pian syntyvälle kuopukselle, puolikas hartiahuivi... Mutta - saanko rumpujen pärinää - saanko esitellä; tässä on tänään valmistunut kukka-myssy ja siihen soveltuva lehti-kauluri.

Molempiin löytyi (yllätys-yllätys) ilmaisohje Ravelryn kautta. Myssyn ohjeena käytin tätä mallia hieman soveltaen, sillä neuletiheys ei täsmännyt lähellekään. Kaulurinkin ohjetta jouduin soveltamaan samasta syystä, mutta halusin myös hieman yksinkertaistaa mallia, sillä yksinkertainenhan on kaunista, eikö vain. Lisäksi mielestäni kaulurin ohje sisälsi muutamia virheitä - tai sitten en vain ymmärtänyt ohjeen hienouksia...

Lankana käytin Titityystä jo jokin aika sitten heräteostoksena hankkimaani Louhittaren luolan Louhitar-lankaa. Kyseessähän on 100 % käsinvärjätty suomenlampaan villa. Kokeilukeräksi ostettu kerä riitti juuri ja juuri molempiin neulomuksiin, taisi vain pari metriä jäädä jäljelle...